Viikon mietelause

"Timantti on hiilen pala, joka on kestänyt paineen."

torstai 27. heinäkuuta 2017

Lempikirjani 2017

Katselin viime vuotista lempikirjaluetteloani ja mietin, onko se muuttunut. Jos lista on muuttunut, kieliikö se siitä, että minä itse olen muuttunut?

Viime vuosina kolme minulle tärkeintä kirjaa on olleet Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset, Shakespearen Hamlet ja Hessen Siddharta. Mietin, olenko jo kasvanut ohi Wertheristä. Taidan olla. Nuoren miehen rakkaudentuska ei enää taida päästä minun, nelikymppisen naisen, äidin ja vaimon, top 10 -listalle. Mutta jos listaisin kirjoja, jotka ovat eniten vaikuttaneet elämääni, sillä listalla se olisi, sillä sen vaikutus on tinkimätön. Se antoi minulle rohkeutta potea rakkauden tuskaa ihan täysillä ja yhtä lailla rohkeutta heittäytyä täysillä uuteen rakkaussuhteeseen. Viimeksi mainittua suhdetta on kestänyt jo 17 vuotta, joten Wertheriä ei voi myydä kirjakirppiksellä.

Hesse ja Shakespeare ovat edelleen listalla, mutta entäs muut? Ovatkohan lasten kirjat enää niin kovain tärkeitä? Olenko lukenut kyllikseni Tomi Kontiota? Tällä hetkellä olen, mutta hänen runonsa ovat sellaisia, joihin haluan varmastikin palata myöhemmin. No niin, lopetan jaaritukset, tässä on tämän vuoden listahitit:

  1. Hermann Hesse: Demian 

  2. Hermann Hesse: Siddharta

  3. William Shakespeare: Hamlet 

  4. Karl Ove Knausgård: Talvi


  5. Garth Greenwell: What belongs to you

  6. Thomas Harris: Hannibal Rising

  7. Lassi Nummi: Heti, melkein heti

  8. Klausbernd Vollmar: Handbuch der Traum-Symbole

  9. Kaarlo Sarkia: Runot

  10. Nicolas Barreau: Pieni elokuvateatteri Pariisissa


Mitähän näistä voisi päätellä? Kolme klassikkoa, kaksi runokirjaa, esseemäinen romaani, ajankohtainen syvällinen romaani, yksi tietokirja, yksi syvällisempi trilleri ja yksi kevyt rakkausromaani. Taitavat kuvata minun monia puoliani. Kai minussa sitten on, vieläkin, palanen itseään etsiskelevää nuorta ihmistä (Demian, Siddharta, Hannibal ja What belongs to youn Mitko), runoa (Nummi ja Sarkia - kauniit nimet muuten!), kymmenesosa naiviia yltiöromantikkoa (Barreaun elokuvateatterin omistaja), neljännes talvea, tai jopa puolet, ripaus kannibaalia (apua!). Unien tulkinnasta olen kiinnostunut muuten vain, unien, runojen ja piirtämisen tähden.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti