Viikon mietelause

"Ei tule elo etsimättä, kala jalan kastamatta." - Suomalainen sananlasku -

perjantai 12. toukokuuta 2017

Kesän lyhyydestä

Eino Leinon runo Lapin kesä on kuvaus pohjoisen maan lyhyestä kesästä, ankarasta vuoden kiertokulusta. Se on myös pohjoisen melankolisen mielen kuvaus. Suomalaista (ja pohjoismaista ylipäätään) mielentilaa kuvaavat oivasti seuraavat säkeet:

Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset
ja nuori mies on hautaan valmis jo.

Tai yhtä lailla kolmannessa säkeistössä:

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
kuin heinää - miestä toiveen tosiaan,
miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
tai kesken toimiansa katkeaa?

Mietin, olemmeko me ulkosuomalaiset juuri heitä, joille Leinon runon minä antaa neuvoja:

Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.

Minulla on haave. Että minulla vielä joskus olisi Pohjolassa pieni mökki, tai vaikkapa saunakamari vain. Mieluiten järven rannalla. Jos siihen joskus olisi varaa. Niin lähtisin pakoon Keski-Euroopan kosteita helteitä ja viivyttelisin siellä hyttysten syötävänä aina lokakuulle asti - lokakuu nimittäin on Saksan kaunein kuukausi, se on todellakin ansainnut nimensä Der goldene Oktober, kultainen lokakuu. Haaveen toteutumista odotellessani kuuntelen Lapin kesän soitannallisia versioita youtube-palvelusta. Yllättäen löydän miellyttävän raikkaan ja samalla karhean version, jonka laulaa Kristian Meurman. Laulajan nimi on minulle tuttu, mutta jostain aivan muusta yhteydestä kuin Eino Leinon tekstien tulkitsijana. Kuka on tämä mies, jonka ääni tuo mieleen Kirkan? Täältä ulkkarinäkökulmasta muiden jo tuntema laulaja voi olla varsin uusi tuttavuus. Hieno, rähjäisen särmäinen tulkinta. Ei ihan pärjää Vesa-Matti Loirille, mutta melkein. Kannattaa kuullella, kuten Leino olisi sanonut.

kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsen jää usein palelemaan Berliinin koleaan talveen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti