Siirry pääsisältöön

Yöeläimiä

Minun lempilintuni on pöllö, ennen kaikkea komea tunturipöllö ja piskuinen helmipöllö. Nyt listaan on lisättävä myös tavanomaisempi lehtopöllö, sillä se valittiin Saksan vuoden 2017 linnuksi.

Pöllöllä ja runoilijalla on paljon yhteistä. Ne viihtyvät usein omissa oloissaan, nukkuvat mieluiten päivisin ja valvovat ja työskentelevät öisin. Ne tarvitsevat oman oksan voidakseen tarkastella asioita laajasta ja omintakeisesta näkökulmasta. Pöllöt ja runoilijat ovat yhtä aikaa sekä raadollisia että ihanan pehmeitä. Kun ne pääsevät vauhtiin, niiden lento on kaunista ja pehmeää.

waldkauz_zeichnung_von_RU
Lehtopöllö. Lyijykynä. RU -16

Lapsena yksi lempilauluistani oli Tenavakerhon laulukirjan Tuuli puita keinuttaa: - - Oksallansa uinahtaa pöllöpariskunta. Tuulen ääntä kuulevat, toisillensa huhuuvat, leikkiin yhtyy kaiku - - Ihanaa leikittelyä pehmeillä, suomenkielisillä vokaaleilla, tosi pöllöä! En tiedä, minne kirja on joutunut, mutta sanat ja sävel ovat jääneet mieleen.

Sukunimeni muuten tarkoittaa pöllömäistä tai pöllöihin liittyvää. Kaipa se sitten oli niin tarkoitettu, että iltamyöhään sanoja saalistava nainen ottaa puolisokseen Uhlig-nimisen miehen. Hyvää viikonloppua teille kaikille!

Löytyihän pöllörunokin lopulta, se on muutaman vuoden takaa.

Kiina-boikotti



Halusin pöllön,
sillä pöllöt näkevät kaiken,
minutkin,
eivätkä puhu.
Etsin kauan, valitsin posliinipöllön
made in china ja söin sen kanssa
kiinalaisen pika-aterian: rapeaa kanaa,
sen serkkua,
hapanimeläkastikkeessa.
Sillä viikolla olin päättänyt
boikotoida kaikkea kiinalaista.
Siihen pöllö ei sanonut mitään.



(C) Riikka Johanna Uhlig 2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ekaa kertaa lukemassa

Eilen olin ensimmäistä kertaa lukemassa ääneen oman kirjani runoja. Jännäähän se oli. Kourallinen runonystäviä kokoontui Berliinin Suomikeskukselle kuuntelemaan runoja ja musiikkia sekä kahvittelemaan ja laulamaan yhdessä. Seuraavassa pieni kuvakimara tilaisuudesta.



Kiitokset yhteistyöstä, Berliinin Suomi Keskus, kiitokset Satu ja Anni, kotiväki sekä kaikki innokkaat kuulijat!

Joutsenlaulua

Osaan harvoja runoja ulkoa, mutta jos jokin runo on minulle erityisen tärkeä, se alkaa useiden lukukertojen tuloksena soida päässä. Yksi sellainen on Otto Mannisen Joutsenlaulua, kokoelmasta Säkeitä I vuodelta 1905.

Ui merta ne unten päin utuista rantaa. Niit' aallot ne kantaa kuin kuultoa lunten.
Pois, pois yli aavain on polttava kaipuu. Mut vain se, ken vaipuu, se sävelet saa vain.
Mi helinä ikään yl' ulapan hiipi? - Vain uupunut siipi, vain mennyt ei mikään. 
Otto Manninen 1905


Mannisen kieli on kaunista, soinnikasta: hän hallitsee niin alku- kuin loppusoinnunkin. Runo toistaa - hyvin kauniilla tavalla - vanhan uskomuksen, jonka mukaan joutsen laulaa vain tehdessään kuolemaa. Sitten kun minun on aika lähteä tästä elämästä, toivoisin lähteväni joutsenen lailla, pehmeästi, laulaen, vedessä kelluen.

Mietin ja katselen Berliiniin talvehtimaan jääneitä joutsenia. Kuinka ne pärjäävät, jos joki jäätyy umpeen? Kaipaavatko ne jonnekin, ja jos niin minne? Sitäkin mietin, että minne mi…

Miten opiskella ruotsia opiskelematta ruotsia

Kuulutko sinäkin niihin, joille koulun ruotsin tuntien muisteleminen aiheuttaa ahdistusta? Minä saan näppylöitä prepositioista, enkä meinaa millään muistaa, ovatko sanat en vai ett. Kaiken lisäksi olen nähnyt painajaisia ruotsinopettajastani - vaikka minulla oli ruotsista kymppi.

Innostuin pari vuotta sitten pohjoismaisesta elokuvasta, luultavasti ja ihan rehellisesti siksi, että Ruotsissa ja Tanskassa on niin söpöjä näyttelijöitä. Mutta kun saksalaiset dubbaavat kaiken filmimateriaalin jonka saavat käsiinsä, niin en päässyt lainkaan kuulemaan, millaisilla äänillä puhuvat esimerkiksi Mikael Persbrandt, Ulrich Thomsen tai Iben Hjeile. Joo, Persbrandt puhuu Philip Moogin äänellä, ja täytyy myöntää, että hyvinhän Moog dubbaa. Mutta kun minä tahdon kuulla ehtaa aitoa skandinaavia. Niin oli pakko ruveta kertaamaan ruotsia. Hävettää myöntää, että vaikka minulla on papereissa virkamiesruotsin tutkinto, jouduin aloittamaan olla-verbin taivutuksesta.

Ilmoittauduin viime keväänä Neuköllnin kansa…