Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Hyvää uutta vuotta

Hyvää uutta vuotta, hyvät lukijat, ja terveisiä Keski-Suomesta! Oletteko jo tehneet uuden vuoden lupauksia? Minä olen luvannut pedata sängyn joka aamu. Lisäksi otin vastaan kirjahaasteen. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017 tulee lukea 100 kirjaa. Huh huijakkaa, yleensä luen ehkä kymmenen vuodessa. Saattaa olla, että ensi joulun ja uuden vuoden välillä on kova kiire lukea lasten kuvakirjoja...

Aloitan ruotsalaisella dekkarilla, Anna Janssonin kirjalla Alla kan se dig. Sain sen joulupukilta. Haluan opiskella ruotsia. Ja kuulla uutisia Maria Wernin rakkauselämästä. Olen myös vallan ihastunut Sjöwallin & Wahlöön vanhoihin Komisario Beck -romaaneihin. Niiden tapahtumat ovat aika kaukana samannimisen tv-sarjan maailmasta, mutta henkilöt ovat hauskoja. Pidän myös kirjojen yhteiskuntakritiikistä. Ja kun dekkareista puhutaan, ei pidä unohtaa vanhaa kunnon Sherlock Holmesia. Dekkarihyllyssäni on varsin kuluneen näköinen, pehmeäkantinen laitos novellikokoelmasta Punatukkaisten sää…

Veit sydämeni, Hannibal

Minäkin jäin koukkuun. Vaikken aikonut edes katsoa. Kuin yhden jakson kokeeksi, tai kaksi. Hirveää, brutaalia, ällöä - kukapa haluaisi nähdä ihmisen elimiä sisältäpäin, roikkumassa puussa, kattoparrussa, peuran sarvien lävistäminä... paitsi runoilijat ja taiteilijat, ja mitä ilmeisimmin elokuvamaskeeraajat.

Katsoin viikon aikana kaikki Hannibalit, muka flunssalääkkeeksi. Kaikessa hirveydessään sarja on älyttömän kaunis. Se ravisuttelee meitä, niin kuin olisimme kaleidoskooppeja, joiden värikkäät sirpaleet ovat aluksi juuttuneet samaan asentoon, mutta kun tarpeeksi ravistetaan, alkavat kuviot asettua uuteen järjestykseen.

Kauhudraamasarja, jossa Mads Mikkelsen ja Hugh Dancy briljeeraavat pääosissa, esittää meille joukon kysymyksiä: Onko hyvää ja pahaa olemassa? Mitä on oikein ja väärin, ja kuka sen määrittelee? Millä perusteella on vähemmän tuomittavaa tappaa sika ja syödä se kuin tappaa ihminen ja syödä se? Kuka on tekijä ja kuka on uhri? Veri roiskuu, ja juuri kun olemme vähällä okse…