Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2015.

Joulutoivotuksia

Hyvää joulua haluan toivottaa kaikille lukijoille! Lähden viikoksi offline-tilaan, palataan asiaan uuden vuoden aattona. Lukemisiin!

Riikka J.


 Kuvassa ukrainalainen joulupallo, 
jonka sisään voi piilottaa vaikka 
runon.

Keskustelua esiäidin kanssa

Seuraavat runoni ilmestyivät Elämäntarina-lehdessä 1/2011, jonka kannessa on vauhdikas kuva iloisesti hiihtävästä tytöstä. Minä en hiihtämisestä perusta, sauvon mieluummin runon latuja. Tyyli on jonkin verran muuttunut, mutta ajattelin, että nämä runot voisivat kiinnostaa lukijoita. Näin joulun aikaan tulee usein muisteltua menneitäkin sukupolvia, niitäkin, joita emme edes tunteneet.


Tamminen arkku
laskettu kauan sitten
kahvit kultareunaisissa kupeissa
jäähtyneet
mistä etsin sinua,
     esiäiti, nyt?
tiedätkö niiden vanhojen naisten tuoksun
jotka aamuvarhaisella
                         leipovat ohrarieskaa

***

Vain yksi kadonnut kuva
     sinun hiuksesi tummat
eivätkö vakaat silmäsi voisi kertoa minulle
miten pyykki pestään paita kudotaan
kätesi varmasti karheat
rieskataikinasta
ja miten nyt
niin sulokkaat ihot
naisilla

***

Olisitko sinä maksanut
vuoden palkkaasi terapeuteille,
Maria
ehkä olisit istunut
puiselle penkille
ruskea maali lohkeillut
käteesi ruusukuvioisen kupin
ryypännyt …

Kirja kirjassa

Olen myynyt vanhoja kirjojani kirjan tai pari kerrallaan, mutta myös ostanut uusia tai päätynyt vaihtokauppoihin. Sillä tavalla täyteen kirjahyllyyn ei ikävä kyllä tule lisää tilaa. Aloitin hyvissä ajoin ennen joulua declutter-projektin, josta kirjoitan Täti Vihreän blogissa. Tänään kasasin reppuuni kirjoja, jotka eivät sanottavammin kiinnosta minua tai joista minulla on kaksoiskappaleet. Ajoin lautalla Dahme-joen yli Wendeschlossiin, jossa on lähin kirjojen kierrätyspiste. Tarkoitukseni oli jättää kaikki kuusi kirjaa suuren Kirjan sisään, mutta hyllyt olivat niin täynnä, että minun oli otettava kolme kirjaa pois, ennen kuin omani mahtuivat sinne. Mielestäni reissu oli kuitenkin onnistunut: 6:3 on varsin hyvä vaihtosuhde, jopa declutter-hengessä.



Valitsin Kirjan sisälmyksistä Hemingwayn Der alte Mann und das Meer (Vanhus ja meri), vaikka en erityisemmin pidä haista enkä suurista kaloista. Kirja on kuitenkin houkuttelevan ohut - uskoisin jaksavani lukea sen saksaksi. Sitä paitsi Heming…

Joululahjaidea

No mikähän se voisi olla? Lainaan Mika Waltaria:

Ilman kirjaa eipä, eipä
maistu kinkku eikä leipä.
Ilman kirjaa ilon tilalla
olis itku - joulu pilalla.
Siks on paras pitää hoppua,
ettei kirjat ehdi loppua.


Vuodelta 1936. Nyky-Euroopassa kirjat tuskin pääsevät loppumaan.

Yhä soittaa Peter Pan - unelmista ja havaitsemisesta

Olen viehättynyt joistakuista P. Mustapään runoista. Eräs suosikkejani on Yhä soittaa Peter Pan. Sen viesti on - ainakin minulle - ettei unelmistaan kannata luopua, vaikka ovella odottaisi uhka, tässä tapauksessa jättiläinen nimeltä Humbaba. Kannattaa elää tänään täysillä, vaikka huomenna saattaa kuollakin. Ja senkin minä runosta luen, että omaa luovaa työtään kannattaa tehdä, vaikkei olisi yleisöäkään. Ehkä joku joskus sittenkin kuulee, näkee, tuntee.

Pidän erityisesti runon ensimmäisistä säkeistä. Sanoma on aika hurja, mutta sopii ah niin hyvin juuri tähän päivään, tähän aikaan, tähän maailmaan.

Yhä soittaa Peter Pan.
Mutta kukaan ei ympärillä
kuule nuottiakaan,
sillä korvamme ovat ummessa,
ja joku on korvaton,
ja joku on päättä ja kaulattakin,
joten kuulomme kehno on.

- -

Koti-ikävän tullen Peter Pan lentää kotinsa ikkunalle katsomaan, miten vanhemmat ja sisarukset voivat. Hän soittaa pilliään, mutta kukaan ei kuule. On nimittäin niin, että jos ei kuuntele, ei kuule. Maailmassa oli…

Runometsä myös facebookissa

Runometsä löytyy nyt myös facebookista.  Melkein samannimisiä sivuja on useampia,  joten bongaa leijona!